Välillä on haasteellista, kun talossa asuu erittäin määrätietoinen pian ekaluokkalainen. Neiti tarvitsi paremman kesätakin, nämä ilmat kun eivät oikein ole hellineet kesälomalaisia. Takki on nyt valmis, mutta neitipä ei kelpuutakaan sitä. Siksi kuvissa mallina onkin nyt takkiin pari kokoa liian pieni pikkusisko.
Kangasvalinnaksi osui hieman arka väri Ikean verhokagasta. No, takillehan ei liene käyttöä hetkeen, jos isompi neiti ei suostu pukemaan sitä, joten mitäpä se sitten haittaa. Henkarissa korkeintaan pölyttyy ;)Vuorikangas oli iänvanhoja äidin peruja olevaa kangasta, materiaali ei aivan varma, mutta olisiko kuitenkin puuvillasatiinia ollut. Hihoihin laitoin vähän liukkaampaa perus vuorikangasta. Resoreihin päätyi mustan resorin puutteessa Metsolan ruutufroteeta. Tikkauksiin sattui löytymään paksua tikkauslankaa aivan vuorikankaan sävyssä.
Takin kaava oli taas murheenkryyni, kun pikaisella aikataululla kaivelin kaappeja. Kaava on muokkailtu versio Käsityöölehden kaavasta. Muuten malli on ihan okei, mutta unohdin, että Käsityölehden kaavoissa huput ovat minun makuun liian pieniä, tai pikemminkin liian pitkulaisen mallisia, korkeita ja niskalle jäävää mallia. Niin nytkin. Taskutkaan eivät miellytä silmää ihan niin paljon, kuin lehden kuvassa olleet. Liekö ompelijassa vai kaavassa vika?
Takkeja pitäisi tehdä hieman useammin kuin vuoden välein, pikku kikat unohtuvat ja aikaa menee pähkäilyyn. No, joka tapauksessa tehtyä tuli ja kankaan kuosi ja takin värimaailma miellyttää ainakin omaa silmää. Ja ehkä tässä vielä ennen lomaa ehtii pikkusiskollekin takin tekemään, nyt kun on tullut harjoiteltua! Kappaleet on leikattuna jo valmiiksi. Siitä sitten kuvaa tulossa, jos joskus valmistuu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti