kollaasi

kollaasi

torstai 23. lokakuuta 2014

Loom Bandsit, viimeisen harjoittelun haksahdus.

Ysien kokonaisuuden loppua varten tarvittiin jotain kevennystä ja näppärää ekstratekemistä, jos oma varsinainen tuote tulee valmiiksi. Ennen kuin ope voi opettaa, täytyy itsekin osata...

Niinpä höyrähdin tähän trendijuttuun, joka alunperin vaikutti minusta aivan joutavanpäiväiseltä, mutta samalla toi toisaalta hämäriä muistoja mieleen. Niin kuin näitä tämän tyyppisiä olisi ollut joskus hamassa menneisyydessäkin? Loom Bandsit ovat siis pieniä kumisia lenkkejä, joista erilaisin menetelmin voi taiteilla vaikkapa tällaisia rannekoruja.


Ja minähän innostuin kokeilemaan niitä menetemiä. Vasemmalta oikealle: Kahta haarukkaa apuna käyttäen syntynyt ranneke, kaksi virkkauksen tapaan syntynyttä ranneketta, omaa keppiviritystä käytettynä syntynyt kaksinkertaisilla lenkeillä tehty ranneke (tässä ohje yksinkertaisena, "keppeinä" sormet), kaksinkertaisila lenkeillä tehty ketjuranneke sekä kolminkertainen ketjuranneke. 

Erityisesti sormitekniikat ovat kivoja ja helppoja pientenkin lasten kanssa. Ekaluokkalainen lenkkeili juuri itselleen avaimenperän tuolla yllä olevalla ohjeella. 

Pussillinen Loom Bands kumilenkkejä maksaa parista eurosta ylöspäin ja mukana tulee koukku sekä S-lenkkejä, joilla valmiin työn voi päätellä. Bandseilla voi tehdä monenmoista muutakin, kuin rannekoruja: Avaimenperiä, pieniä hahmoja jne. Innokkaimmat bandsailevat kynäpenaaleita ja jopa yhden mekonkin taisin bongata googlen ihmeellisestä maailmasta. Ei kun asua suunnittelemaan! Valmiita loomeja, eli kehikkoja myydään askartelukaupoissa, mutta kuten kuva osoittaa, niitä ei aina tarvi. Toki monenmoista kivaa kuviota kehikoiden avulla voi saada. Taidanpa käydä ostamassa.

Jotta ette ihan höyrypäänä minua pitäisi, niin kyllä siellä harjoittelussa ysien kanssa tehdään muutakin kuin hömppähommia. Alla pari kuvaa makrameesta, kun jouduin vähän pohtimaan miten erään ysiluokkalaisen makrameehaasteet ratkaisisin, jos oppilaalla ei tulisi olemaan omaa ideaa. Ja siihenhän jäi myös koukkuun sitten. Syntyi avaimenperiä.



Kurssia varten syntyi myös havaintomateriaaliksi makrameeranneke nahkajäljitelmänauhasta.  


Ja kyllä! Jos kaikki menee nyt hyvin ja minä en sairastu tai joku muu perheestä sairastu vakavasti ja bussit kulkee aamulla ja ja.. ja mitään estettä ei tule, niin HUOMENNA on tämän koulutuksen VIIMEISEN harjoittelun VIIMEINEN opetustunti! Uskomatonta, että tähän tosiaan ollaan tultu. Eihän tässä puutu enää ku..... Gradu ja osa sivuaineesta *IRVISTYS* ei tässä ihan toimettomaksi vielä pääsekään. Mutta yksi iso etappi sitten osaltaan ohi!

keskiviikko 15. lokakuuta 2014

Kokeilulapaset ja syksyn värejä





Kiirettä on taas riittänyt, kun harjoittelu on käynnissä täyttä häkää. 
Onneksi koulujen syyslomaviikko antoi pienen hengähdystauon viimeisten viikkojen raatamiselle. Tuntisuunnitelmien kanssa kun on aikaa vierähtänyt pitkälly yöhön asti toisinaan. 

Onneksi meillä on ollut hyvä tiimi, jossa mukana muun muassa juuri blogin perustanut Henna, joka toimi alku osan harjoittelua parinani. 

Omista töistä en ole saanut kuvia otettua, sillä kuvaamisaikaa olisi ollut vain iltapimeässä ja eihän minun kameralla mitään kuvia tässä lokakuun sateessa saa. 

Siksipä valjastinkin jälleen kerran sukulaisapua kehiin, kun sitä oli saatavilla. Rakas joulupukki, tuo minulle yhtä hyvä kamera, kuin pikkusiskollani! Sisko kokeili uutta kameraansa ja aivan ihania kuvia kyllä tuli, eikös?!

Nämä lapaset siis syntyivät jo loppukesästä, kun tilattuja sukkia varten kokeilin Ullaneuleen karoteenisukkien mallikertaa. Itse sukat ovat viimeistä kärkikavennusta vaille valmiit..