Saanko ylpeänä esitellä: Trikoinen torkkupeitto kahdella eri kuosilla!
Työ on siis koulutyö ja liittyy kurssiin Tekstiili ja tila. Tehtävänannossa yksi valmistettavan tuotteen ominaisuuksista tuli olla muunneltavuus. Muunneltavuus on aika vaihteleva käsite ja aiheutti monelle päänvaivaa. Mutta aivan upeita juttuja palautustilaisuudessa pääsi näkemään! Kyllä meillä on taitavia tulevia käsityönopettajia! Harmi, ettei ole mitään linkkiä tähän aiheeseen, voisi olla ihan hieno juttu sellainenkin.
Tuotteen valmistuksen lähtökohtana oli siis tutkia tilaa, jonka käyttäjien tarpeiden mukaan tilaan lähdettiin hakemaan valmistettavaa tekstiiliä. Itse luotasin edellisen kurssin tehtävässä meidän olohuoneen, mutta päädyin tekemään torkkupeiton makuuhuoneeseen, joka sijaitsee olohuoneen vieressä. Siksi siis lähdimme (Mieheni kanssa, hänhän on myös tilan käyttäjä) suunnittelemaan makuuhuoneeseen jotain, mikä voisi yhdistää olkkaria ja makkaria. Makkari lähtökohtaisesti on jo ihan karsea, sillä kaikki siellä olevat kalusteet ovat lähdössä kiertoon (roskiin??!) heti kun tilanne sallii. Päädyime siihen, että kiva torkkupeitto voisi piristää ankean huoneen tunnelmaa.
Monikäyttöisyys tai muunneltavuus peitossa tulee siitä, että kahden erilaisen puolen avulla voi muuttaa sisustuksen ilmettä. Lisäksi peitossa on ohut vanu ja se on sen kokoinen, että sitä voi tarvittaessa käyttää vieraspeittona. Niinpä se säästää kaappitilaa!
Trikoosta materiaalina taisi olla jo aiemmassa päivityksessä, joten ei siitä sen enempää. Lopputulokseen olen todella tyytyväinen, peitteestä tuli mieluinen, värivalinnat ja toisen puolen kankaan painaminen onnistuivat hyvin. Tikkaus onnistui yli odotusten. Tikkauksesta siis varoiteltiin, mutta se onnistui täydellisesti. Lopputuloksena tuote on juuri sellainen kuin haluttiin: pehmeä makkarin piriste ja jatkaa olohuoneen väriteemoja makkarin puolelle.
Peitteen reunassa olevan vinonauhan saumakohtaan kiinnitin itse painetun logon. Logon suunnittelin kerran aiempaa kurssia varten, enkä sitä sittemmin ole käyttänyt. Nyt se pääsi käyttöön. Saahan käsityössä näkyä tekijän signeeraus? Itse vinonauhan kiinnitystä ei kannata sen tarkemmin katsoa, sillä rykäisin sen yhdellä ompelulla viimeisenä iltana ennen palautusta. Se onkin ainoa asia, mitä olisi voinut tehdä toisin. Eli kiinnittää vinonauha kahdella ompeleella. Mutta tehty mikä tehty. Tuskimpa tätä kukaan nyt käytössä enää niin tarkkaan syynää...
Vähän mallailin peittoa olkkariinkin, mutta aika tuhti se on tuohon sohvankaiteelle. Onneksi sen voi makkarista helposti tuoda olkkariin kylminä iltoina.
Loppukevennykseksi: pianon päälle päätyi vaihtelun vuoksi lasten taidetta. Vasemmalta Minjan Kana, Irinan Kissa ja Peetun Myrsky. Peetulla oli aivan ihanan värikkäitä maalauksia, mutta kehyksiin hän halusi välttämättä tämän Myrskyn! Lapset osaa nauttia omasta taiteestaan. Itehän sitä ei ilkeäis mitään omia maalauksia kehystää, saati sitten ylpeänä esitellä vieraille.
